Matkakertomus Malesiasta
Malesia oli meille melkoinen mysteeri, kun saavuimme sinne ensimmäisen kerran. Kukaan tutuistamme ei ollut käynyt siellä aikaisemmin tai ainakaan kertonut sen olevan käymisen arvoinen maa. Muutama ihmetteli ääneen, mitä ihmettä aiomme tehdä siellä kuukauden verran. Näin jälkikäteen ajatellen kuukausi on aivan liian lyhyt aika noin upeassa maassa. Me vietimme kuukauden viidessä eri kaupungissa mukaanlukien kaksi saarta.
Malesian valtava pääkaupunki Kuala Lumpur oli ensimmäinen kohteemme, jonne lensimme Balilta. Yövyimme suositulla Chinatownin alueella ja tutustuimme kaupungin värikkääseen kulttuuriin. Malesia on jännittävä sekoitus intialaista, kiinalaista ja malesialaista kulttuuria. Chinatown on nimensä mukaisesti kiinalaisalue; se on täynnä elämää ravintoloineen ja shoppailukatuineen. Yövyimme kahdessa eri majapaikassa, molemmat halvimmasta päästä; 38-45 ringgittiä eli noin 8-9,60 euroa yöltä. Majoitus pääkaupungissa oli kallimpaa kuin muualla Malesiassa kokemuksiemme perusteella. Kuala Lumpur oli kuitenkin mukavaa vaihtelua Indonesian jälkeen; kävimme elokuvissa, ikkunaostoksilla valtavissa ostoskeskuksissa ja söimme hurjat määrät loistavaa ruokaa (annoskoot ovat kolminkertaiset verrattuna Indonesiaan). Kuala Lumpurissa saimme myös otettua keuhkokuvan Uuden Seelannin working holiday -viisumiin paljon halvemmalla kuin Suomessa; Suomessa keuhkokuva on noin 200€ hintaluokkaa ja Malesiassa se maksoi 30€. Muutaman päivän pääkaupunkielelyn jälkeen tapasimme couchsurfing-sivuston avulla paikallisen isäntämme, jonka luona yövyimme yhteensä kuusi yötä. Hän asuu tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista ja viettää arkipäivät varhaisesta aamusta iltamyöhään töissä, joten käytännössä elelimme hänen kodissaan kuten kotonamme. Kodin tuntu rinkkaelämän keskellä tuli tarpeeseen ja latailimme akkuja rentoutuen pääosin sohvalla television edessä.
Uuden ystävämme kanssa lähdimme yhtenä viikonloppuna hänen kotikaupunkiinsa Cameron Highlandsiin juhlimaan hindujen holi-festivaalia. Matkalla pysähdyimme ihailemaan vesiputousta ja hankimme tavaraa illan grillailua varten. Holia juhlitaan kerran vuodessa, kun jumalat poistuvat temppeleistä vieraillakseen ihmisten luona. Ajoimme autoletkan mukana ympäri teeviljelmiä mitä upeimmissa maisemissa ja paikalliset heittivät päällemme värijauheita ja vettä vuorotellen. Festivaalia oli juhlimassa joukko paikallisia hinduja, muutama Intiasta sekä meidän poppoo. Tunnelma oli huikea ja olemme ikuisesti kiitollisia, että saimme olla mukana juhlahumussa. Cameron Highlands on todella kaunis sekä sympaattinen pieni kaupunki korkealla merenpinnan yläpuolella, joten ilmasto on miellyttävän viileä ja vaihtelua muualla vallitsevaan 34 asteen helteeseen. Alueella on lisäksi paljon upeita vaellusreittejä ilmaston ollessa siihen ihanteellinen. Paikka oli ehdottomasti koko Malesian visiittimme helmi!
Haikeana jätimme jäähyväiset Cameron Highlandsille ja jatkoimme matkaa Penangin saarelle Georgetowniin. Kaupunki on Unescon perintökohde ja siellä majoittuvilta peritään perintökohdeveroa, joka on parin euron luokkaa per yö. Majoitus tästä johtuen olikin suhteellisen hintavaa. Kaupunki on tunnettu katutaiteestaan ja ruoastaan. Foodcourteista saa edullista ja loistavaa ruokaa eurosta pariin euroon, riippuen tietenkin siitä mitä tilaa. Joka päivä edessä on vaikea valinta malesialaisen, kiinalaisen ja intialaisen välillä. Vietimme Georgetownissa muutaman yön ja käytimme aikamme syöden kaikkea mahdollista ja vaeltelimme päämäärättömästi ympäri kaupunkia ihaillen taidetta. Arkkitehtuuri on hyvin eurooppalaista, sillä kaupunki oli aikaisemmin brittien siirtomaa.
Matkasimme Georgetownista Langawin saarelle lautta-bussi-lautta-taksi-yhdistelmällä, joka oli halvin, mutta myös aikaavievin vaihtoehto. Penangin ja Langawin välillä menee myös suora lauttayhteys; hintaa tällä oli 70 ringgittiä per henkilö eli 14,90€. Mikäli haluaa matkustaa pidemmällä kaavalla, Langawille kannattaa ottaa lautta Kuala Perlis -satamasta, sillä se kustantaa vain 18 ringgittiä. Busseja Penangin ja Kuala Perliksen välillä menee suhteellisen säännöllisesti 35 ringgittin hintaan ja netissä olevat aikataulut pitävät jotakuinkin paikkaansa. Kuala Perliksen satamaan kannattaa kuitenkin ehtiä mahdollisimman aikaisin varmistaakseen perille pääsyn, sillä lauttoja menee harvakseltaan päivän mittaan. Lautan suhteen netissä olevat aikataulut eivät pidä paikkaansa, ainakaan silloin kuin me niitä katselimme. Lautta saapuu Langawin saarella Kuahin satamaan, joka on toisella puolella saarta kuin Cenang. Cenang on saaren pääranta, jolla sijaitsevat pääosin kaikki palvelut. Julkista liikennettä saarella ei tietääksemme ole ollenkaan, joten taksi on ainoa vaihtoehto päästä paikasta toiseen oman skootterin lisäksi. Satamaan päästyämme kysyimme Crab-kuskilta, josko tämä suostuisi viemään yhteensä viisi ihmistä Cenangiin. Crabin hinnaksi tuli 5 ringgittiä per henkilö eli noin euron luokkaa. Kannattaa siis etsiä muita matkailijoita mukaan jakamaan taksin hinta. Crab on yleensä takseista halvin vaihtoehto. Cenangissa yövyimme upouudessa Indiana Cafe & Dormissa, joka oli ihana paikka. Dormin ja aamupalan hinnaksi tuli 20 ringgittiä per henkilö airbnb-varauksen sekaannuksen vuoksi, normaalisti hinta on 35 ringgittiä. Katuruoka oli todella edullista ja pääosin söimme vatsamme täyteen alle eurolla. Rentouduimme saarella viikon verran majapaikkamme omistajan sekä hänen ystäviensä kanssa tehden ei-yhtään-mitään. Viimeisenä päivänä kuitenkin vuokrasimme skootterin päiväksi ja kiersimme saaren länsi- ja pohjoisosaa. Aamun aloitimme ajamalla Seven Wells -vesiputoukselle ja kiipesimme noin 700 porrasta nähdäksemme putouksen yläosan. Putouksen lähellä on myös teemapuisto ja kaapelihissi, joka on kuulemma upea. Teemapuistossa kävimme pyörähtämässä, mutta kaapelihissiin emme menneet ajanpuutteen vuoksi. Teemapuiston jälkeen ajoimme saaren pohjoisrannikolle ja nappasimme tien varresta evääksi malesialaista perusruokaa eli nasi lemakia, joka on kookosriisiä tulisella sambal-kastikkeella sisältäen keitettyä kananmunaa sekä kuivattuja sardiineja. Langawin pohjoisrannikko on huikea upeine rantoineen, vierailimme muun muassa Pasir Tengkorak ja Tanjung Rhu -rannoilla. Ensimmäinen on loistava uimiseen, mutta jälkimmäisella se oli kiellettyä vierailumme aikaan kovan merivirtauksen vuoksi. Tanjung Rhu sijaitsee mangrove-metsän äärellä ja alue on todella kaunista. Pohjoista ihailtuamme ajoimme ylös mutkittelevaa tietä Langawin korkeimmalle kukkulalle Gunung Rayaan. Siellä sijaitsee radiomasto ja suljettu loistohotelli, joka oli aavemainen sankan sumun vallitessa ympärillä. Kukkulalta avautuvat upeat näkymät ja tien varrella oleva metsä saa suun loksahtamaan auki. Aikaa kuitenkin kannattaa varata, sillä ajomatka yhteen suuntaan kestää noin 20 minuuttia. Illan hämärtyessä ajoimme katsomaan vielä ystäväämme Kuahin satamaan, jossa hän auttoi amerikkalaista pariskuntaa korjaamaan purjevenettään. Saimme käydä kurkistamassa veneeseen ja jäimme haaveilemaan purjehdusretkestä Tyynellä valtamerellä. Ehkä vielä joskus siihen tarjoutuu mahdollisuus!
Langawilta lensimme Kuala Lumpuriin, sillä saimme edullisesti lentoliput. Bussimatka pääkaupunkiin olisi kestänyt koko päivän ja olisi ollut samanhintainen kuin lento. Lentokentältä lähtee suoraan busseja Melakaan 35 ringgitin hintaan, mutta otimme bussin 11 ringgitillä ensin TBS-keskukseen ja sieltä kymmenellä ringgitillä Melakaan. Bussi saapuu Melakka centraliin, josta lähtee paikallisbussi keskustaan. Yövyimme La vie en Rosessa 15 ringgittin eli noin kolmen euron hintaan per henkilö sisältäen aamupalan sekä ilmaisen pyykkipalvelun. Paikka on ihana ja sen omistaa hyvin vieraanvarainen sekä ystävällinen libanonilainen. Hän pyörittää majoituksen yhteydessä pientä ravintolaa, joka sijaitsee sisäpihalla. Ruoka on uskomattoman hyvää ja erilaista verrattuna muihin paikkoihin. Kuulemamme mukaan Melakassa kannattaa maistella laksa-keittoa ja cendol-jälkiruokaa, jotka ovat parempia kuin muualla Malesiassa. Kävimme suositussa Jonker 88-ravintolassa syömässä cendolit, mutta olemme syöneet kyllä parempiakin. Ystävämme kertoi ravintolan olleen aikaisemmin pieni, mutta suosion myötä sen laajentuneen sekä kaupallistuneen laadun kärsiessä. Paikka oli tupaten täynnä kiinalaisturisteja ja suosittelemme syömään cendolitkin jossain muualla. Kävimme yhtenä iltana iltatorilla, mutta toisin kuin muut iltatorit joissa olemme käyneet, tämä paikka oli kallis ja suunnattu turisteille. Melakka on kaunis ja historiallinen kaupunki, jonka läpi virtaa joki. Vierailimme St Paulin muinaisessa kivikirkossa, josta on jäljellä enää jäänteet. Kirkko sijaitsee kukkulan päällä ja sinne kannattaa suunnata auringonlaskua ihailemaan. Yhtenä päivänä päätimme lähteä vierailemaan merimuseossa, joka sijaitsee aivan joen tuntumassa. Kävelimme vahingossa museon taakse ja emme jaksaneet kiertää etupuolelle, joten hyppäsimme aidan yli. Luulimme museon olevan ilmainen, mutta ylös kiivettyämme näimme lippuluukun museon oikealla sisäänkäynnillä. Noloissamme emme kehdanneet enää mennä luukulle ja päätimme kiertää museot hissun kissun. Museot olivat todella mielenkiintoisia ja kertoivat Melakan värikkäästä historiasta ja merenkävijöistä. Pari tuntia kierreltyämme poistuimme vähin äänin ja kävimme vierailemassa kaupungilla sijaitsevilla raunioilla. Melakassa on paljon nähtävää ja pelkästään joenvartta pitkin kävellessä näkee kaikkea kaunista. Vierailumme aikaan kaupunki tosin oli täynnä turisteja emmekä viihtyneet siellä valitettavasti montaa päivää. Melakasta matkasimme ystävämme kanssa autolla Kuala Lumpuriin ja vietimme hänen luonaan viimeiset päivämme Malesiassa. Jätimme hänelle ja Malesialle haikeat jäähyväiset, mutta toivon mukaan tapaamme vielä jonain päivänä. Ensi kertaan jäivät maan itärannikko ja Borneo!
Malesian valtava pääkaupunki Kuala Lumpur oli ensimmäinen kohteemme, jonne lensimme Balilta. Yövyimme suositulla Chinatownin alueella ja tutustuimme kaupungin värikkääseen kulttuuriin. Malesia on jännittävä sekoitus intialaista, kiinalaista ja malesialaista kulttuuria. Chinatown on nimensä mukaisesti kiinalaisalue; se on täynnä elämää ravintoloineen ja shoppailukatuineen. Yövyimme kahdessa eri majapaikassa, molemmat halvimmasta päästä; 38-45 ringgittiä eli noin 8-9,60 euroa yöltä. Majoitus pääkaupungissa oli kallimpaa kuin muualla Malesiassa kokemuksiemme perusteella. Kuala Lumpur oli kuitenkin mukavaa vaihtelua Indonesian jälkeen; kävimme elokuvissa, ikkunaostoksilla valtavissa ostoskeskuksissa ja söimme hurjat määrät loistavaa ruokaa (annoskoot ovat kolminkertaiset verrattuna Indonesiaan). Kuala Lumpurissa saimme myös otettua keuhkokuvan Uuden Seelannin working holiday -viisumiin paljon halvemmalla kuin Suomessa; Suomessa keuhkokuva on noin 200€ hintaluokkaa ja Malesiassa se maksoi 30€. Muutaman päivän pääkaupunkielelyn jälkeen tapasimme couchsurfing-sivuston avulla paikallisen isäntämme, jonka luona yövyimme yhteensä kuusi yötä. Hän asuu tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista ja viettää arkipäivät varhaisesta aamusta iltamyöhään töissä, joten käytännössä elelimme hänen kodissaan kuten kotonamme. Kodin tuntu rinkkaelämän keskellä tuli tarpeeseen ja latailimme akkuja rentoutuen pääosin sohvalla television edessä.
Uuden ystävämme kanssa lähdimme yhtenä viikonloppuna hänen kotikaupunkiinsa Cameron Highlandsiin juhlimaan hindujen holi-festivaalia. Matkalla pysähdyimme ihailemaan vesiputousta ja hankimme tavaraa illan grillailua varten. Holia juhlitaan kerran vuodessa, kun jumalat poistuvat temppeleistä vieraillakseen ihmisten luona. Ajoimme autoletkan mukana ympäri teeviljelmiä mitä upeimmissa maisemissa ja paikalliset heittivät päällemme värijauheita ja vettä vuorotellen. Festivaalia oli juhlimassa joukko paikallisia hinduja, muutama Intiasta sekä meidän poppoo. Tunnelma oli huikea ja olemme ikuisesti kiitollisia, että saimme olla mukana juhlahumussa. Cameron Highlands on todella kaunis sekä sympaattinen pieni kaupunki korkealla merenpinnan yläpuolella, joten ilmasto on miellyttävän viileä ja vaihtelua muualla vallitsevaan 34 asteen helteeseen. Alueella on lisäksi paljon upeita vaellusreittejä ilmaston ollessa siihen ihanteellinen. Paikka oli ehdottomasti koko Malesian visiittimme helmi!
Haikeana jätimme jäähyväiset Cameron Highlandsille ja jatkoimme matkaa Penangin saarelle Georgetowniin. Kaupunki on Unescon perintökohde ja siellä majoittuvilta peritään perintökohdeveroa, joka on parin euron luokkaa per yö. Majoitus tästä johtuen olikin suhteellisen hintavaa. Kaupunki on tunnettu katutaiteestaan ja ruoastaan. Foodcourteista saa edullista ja loistavaa ruokaa eurosta pariin euroon, riippuen tietenkin siitä mitä tilaa. Joka päivä edessä on vaikea valinta malesialaisen, kiinalaisen ja intialaisen välillä. Vietimme Georgetownissa muutaman yön ja käytimme aikamme syöden kaikkea mahdollista ja vaeltelimme päämäärättömästi ympäri kaupunkia ihaillen taidetta. Arkkitehtuuri on hyvin eurooppalaista, sillä kaupunki oli aikaisemmin brittien siirtomaa.
Matkasimme Georgetownista Langawin saarelle lautta-bussi-lautta-taksi-yhdistelmällä, joka oli halvin, mutta myös aikaavievin vaihtoehto. Penangin ja Langawin välillä menee myös suora lauttayhteys; hintaa tällä oli 70 ringgittiä per henkilö eli 14,90€. Mikäli haluaa matkustaa pidemmällä kaavalla, Langawille kannattaa ottaa lautta Kuala Perlis -satamasta, sillä se kustantaa vain 18 ringgittiä. Busseja Penangin ja Kuala Perliksen välillä menee suhteellisen säännöllisesti 35 ringgittin hintaan ja netissä olevat aikataulut pitävät jotakuinkin paikkaansa. Kuala Perliksen satamaan kannattaa kuitenkin ehtiä mahdollisimman aikaisin varmistaakseen perille pääsyn, sillä lauttoja menee harvakseltaan päivän mittaan. Lautan suhteen netissä olevat aikataulut eivät pidä paikkaansa, ainakaan silloin kuin me niitä katselimme. Lautta saapuu Langawin saarella Kuahin satamaan, joka on toisella puolella saarta kuin Cenang. Cenang on saaren pääranta, jolla sijaitsevat pääosin kaikki palvelut. Julkista liikennettä saarella ei tietääksemme ole ollenkaan, joten taksi on ainoa vaihtoehto päästä paikasta toiseen oman skootterin lisäksi. Satamaan päästyämme kysyimme Crab-kuskilta, josko tämä suostuisi viemään yhteensä viisi ihmistä Cenangiin. Crabin hinnaksi tuli 5 ringgittiä per henkilö eli noin euron luokkaa. Kannattaa siis etsiä muita matkailijoita mukaan jakamaan taksin hinta. Crab on yleensä takseista halvin vaihtoehto. Cenangissa yövyimme upouudessa Indiana Cafe & Dormissa, joka oli ihana paikka. Dormin ja aamupalan hinnaksi tuli 20 ringgittiä per henkilö airbnb-varauksen sekaannuksen vuoksi, normaalisti hinta on 35 ringgittiä. Katuruoka oli todella edullista ja pääosin söimme vatsamme täyteen alle eurolla. Rentouduimme saarella viikon verran majapaikkamme omistajan sekä hänen ystäviensä kanssa tehden ei-yhtään-mitään. Viimeisenä päivänä kuitenkin vuokrasimme skootterin päiväksi ja kiersimme saaren länsi- ja pohjoisosaa. Aamun aloitimme ajamalla Seven Wells -vesiputoukselle ja kiipesimme noin 700 porrasta nähdäksemme putouksen yläosan. Putouksen lähellä on myös teemapuisto ja kaapelihissi, joka on kuulemma upea. Teemapuistossa kävimme pyörähtämässä, mutta kaapelihissiin emme menneet ajanpuutteen vuoksi. Teemapuiston jälkeen ajoimme saaren pohjoisrannikolle ja nappasimme tien varresta evääksi malesialaista perusruokaa eli nasi lemakia, joka on kookosriisiä tulisella sambal-kastikkeella sisältäen keitettyä kananmunaa sekä kuivattuja sardiineja. Langawin pohjoisrannikko on huikea upeine rantoineen, vierailimme muun muassa Pasir Tengkorak ja Tanjung Rhu -rannoilla. Ensimmäinen on loistava uimiseen, mutta jälkimmäisella se oli kiellettyä vierailumme aikaan kovan merivirtauksen vuoksi. Tanjung Rhu sijaitsee mangrove-metsän äärellä ja alue on todella kaunista. Pohjoista ihailtuamme ajoimme ylös mutkittelevaa tietä Langawin korkeimmalle kukkulalle Gunung Rayaan. Siellä sijaitsee radiomasto ja suljettu loistohotelli, joka oli aavemainen sankan sumun vallitessa ympärillä. Kukkulalta avautuvat upeat näkymät ja tien varrella oleva metsä saa suun loksahtamaan auki. Aikaa kuitenkin kannattaa varata, sillä ajomatka yhteen suuntaan kestää noin 20 minuuttia. Illan hämärtyessä ajoimme katsomaan vielä ystäväämme Kuahin satamaan, jossa hän auttoi amerikkalaista pariskuntaa korjaamaan purjevenettään. Saimme käydä kurkistamassa veneeseen ja jäimme haaveilemaan purjehdusretkestä Tyynellä valtamerellä. Ehkä vielä joskus siihen tarjoutuu mahdollisuus!
Langawilta lensimme Kuala Lumpuriin, sillä saimme edullisesti lentoliput. Bussimatka pääkaupunkiin olisi kestänyt koko päivän ja olisi ollut samanhintainen kuin lento. Lentokentältä lähtee suoraan busseja Melakaan 35 ringgitin hintaan, mutta otimme bussin 11 ringgitillä ensin TBS-keskukseen ja sieltä kymmenellä ringgitillä Melakaan. Bussi saapuu Melakka centraliin, josta lähtee paikallisbussi keskustaan. Yövyimme La vie en Rosessa 15 ringgittin eli noin kolmen euron hintaan per henkilö sisältäen aamupalan sekä ilmaisen pyykkipalvelun. Paikka on ihana ja sen omistaa hyvin vieraanvarainen sekä ystävällinen libanonilainen. Hän pyörittää majoituksen yhteydessä pientä ravintolaa, joka sijaitsee sisäpihalla. Ruoka on uskomattoman hyvää ja erilaista verrattuna muihin paikkoihin. Kuulemamme mukaan Melakassa kannattaa maistella laksa-keittoa ja cendol-jälkiruokaa, jotka ovat parempia kuin muualla Malesiassa. Kävimme suositussa Jonker 88-ravintolassa syömässä cendolit, mutta olemme syöneet kyllä parempiakin. Ystävämme kertoi ravintolan olleen aikaisemmin pieni, mutta suosion myötä sen laajentuneen sekä kaupallistuneen laadun kärsiessä. Paikka oli tupaten täynnä kiinalaisturisteja ja suosittelemme syömään cendolitkin jossain muualla. Kävimme yhtenä iltana iltatorilla, mutta toisin kuin muut iltatorit joissa olemme käyneet, tämä paikka oli kallis ja suunnattu turisteille. Melakka on kaunis ja historiallinen kaupunki, jonka läpi virtaa joki. Vierailimme St Paulin muinaisessa kivikirkossa, josta on jäljellä enää jäänteet. Kirkko sijaitsee kukkulan päällä ja sinne kannattaa suunnata auringonlaskua ihailemaan. Yhtenä päivänä päätimme lähteä vierailemaan merimuseossa, joka sijaitsee aivan joen tuntumassa. Kävelimme vahingossa museon taakse ja emme jaksaneet kiertää etupuolelle, joten hyppäsimme aidan yli. Luulimme museon olevan ilmainen, mutta ylös kiivettyämme näimme lippuluukun museon oikealla sisäänkäynnillä. Noloissamme emme kehdanneet enää mennä luukulle ja päätimme kiertää museot hissun kissun. Museot olivat todella mielenkiintoisia ja kertoivat Melakan värikkäästä historiasta ja merenkävijöistä. Pari tuntia kierreltyämme poistuimme vähin äänin ja kävimme vierailemassa kaupungilla sijaitsevilla raunioilla. Melakassa on paljon nähtävää ja pelkästään joenvartta pitkin kävellessä näkee kaikkea kaunista. Vierailumme aikaan kaupunki tosin oli täynnä turisteja emmekä viihtyneet siellä valitettavasti montaa päivää. Melakasta matkasimme ystävämme kanssa autolla Kuala Lumpuriin ja vietimme hänen luonaan viimeiset päivämme Malesiassa. Jätimme hänelle ja Malesialle haikeat jäähyväiset, mutta toivon mukaan tapaamme vielä jonain päivänä. Ensi kertaan jäivät maan itärannikko ja Borneo!
Kommentit
Lähetä kommentti