Fiiliksiä kymmenen reissukuukauden jälkeen

Auringonlasku Lombokilla, Indonesiassa

Kymmenen kuukautta on nyt kulunut siitä, kun Sonjan äiti saattoi meidät rautatieasemalle kylmänä ja lumisena helmikuun päivänä. Kymmenen kuukautta siitä, kun jännitimme lentokentällä vain menoliput passin välissä. Miettiessämme, mitä kaikkea tähän aikaan on mahtunut, on sitä vaikea käsittää. Toisaalta tuo aika tuntuu kuluneen kuin silmänräpäyksessä. 

Gili Air, Indonesia

Nusa Penidan saari Balilla, Indonesia

Hindukulttuuria Nusa Penidalla

Auringonlasku rakkaalla Lombokilla

Tähän päivään mennessä ollaan matkusteltu kaksi kuukautta Indonesiassa (Balilla ja Lombokilla), kuukausi Malesiassa, lähes kaksi kuukautta Australian itärannikolla ja yli viisi kuukautta Uudessa-Seelannissa. Näihin kuukausiin on mahtunut kaikenlaista, pääosin kaikkea hyvää ja kaunista. Pieniä vastoinkäymisiä tiellemme toi sairastuminen Lombokilla ja Uudessa-Seelannissa, mutta niistäkin selvittiin ehjänä. Välillä myös pienellä budjetilla matkustaminen on luonut stressiä, kun on yritetty selvittää edullisimmat vaihtoehdot liikkumiseen, asumiseen ja syömiseen. Budjetissa pysyminen tuotti päänvaivaa pääasiassa matkan alkuvaiheessa kaiken ollessa uutta, mutta nyt tietoa ja taitoa on sen suhteen enemmän. Upeita kokemuksia sen sijaan on kertynyt muistoihin lukemattomia määriä ja ei voi olla kuin kiitollinen siitä, mitä kaikkea matka on eteemme tuonutkaan. Vai miltä kuulostaa esimerkiksi hindujen pyhään Holi-festivaaliin osallistuminen Malesiassa tai roadtrip campervanilla Australian itärannikolla? Upeat kokemukset matkalla usein liittyvät tapaamiimme huipputyyppeihin ja tämä pätee myös toisin päin; mikäli kohteessa ihmiset ovat ihania, myös kohteessa viihtyy, mutta jos matkan varrelle sattuu ikävyyksiä tai törmäämme tavallista enemmän epäystävällisiin ihmisiin, myös kuva kyseisestä paikasta muuttuu. Tällä ei taas ole mitään tekemistä sen kanssa, millainen maa tai kohde oikeasti on. 

Holi-festivaali Malesiassa

Holi-festivaali Malesiassa

Roadtip Australian itärannikolla

Roadtip Australian itärannikolla

Palmurantoja Australiassa

Kaikkien hyvien kokemusten lisäksi muutaman kerran meihin on iskenyt kyntensä reissuväsymys, jolloin on ollut hyvä hidastaa matkustustahtia ja pysähtyä samaan paikkaan hieman pidemmäksi aikaa. Ikävä läheisiä kohtaan on myös pinnalla enemmän ja vähemmän, etenkin nyt, kun eletään arkea maapallon toisella puolella ilman niitä tärkeitä ihmisiä ympärillä. Tämän myötä kulttuurishokki on voimistunut, olemmehan me nyt kauemmin paikallaan ja kiinnitämme enemmän huomiota kohdemaamme epäkohtiin. Eiväthän ne välttämättä todellisuudessa ole epäkohtia vaan kohdemaassa vallitsevia kulttuurieroja tai muita eroavaisuuksia. Ollaan kuitenkin niihin pikku hiljaa sopeuduttu ja vallitsevaa yhteiskuntaa näkee hieman pintaa syvemmältä, jolloin myös ymmärrys asioita kohtaan on kasvanut.

Lombok, Indonesia

Perinteiset muslimihäät Indonesiassa

Hindutemppeli Kuala Lumpurissa, Malesiassa

On ollut ihanaa matkustaa nämä kymmenen kulunutta kuukautta, emmekä vaihtaisi päivääkään pois. Vastoinkäymiset ovat päinvastoin vahvistaneet sekä rohkaisseet meitä ja voimistaneen sitä tunnetta, että pärjää missä vain. Olemme tunteneet kiitollisuutta siitä, että saamme matkustaa. Kiitollisuutta, että meillä on se mahdollisuus ja kaikista niistä asioista, mitä sen mahdollisuuden myötä tiellämme olemme kohdanneet. On ollut upea kokemus esimerkiksi työskennellä vieraassa maassa vieraalla kielellä ja kokea, että pärjää. On ollut upeaa kalastaa kristallinkirkkaissa joissa ja tavata uusia ystäviä ympäri maailmaa. Meitä on koskettanut se, että maailmalla on ollut paikkoja, joita olemme hetken ajan voineet kutsua kodiksi.